Moni nuori haaveilee huippujalkapalloilijan urasta – siitä, että pääsisi Messiksi Messin paikalle. Tämä haave voi tuntua vanhemmista kaukaiselta haaveelta ja aiheuttaa monenlaisia kysymyksiä. Miten tukea lasta, joka haluaa huippujalkapalloilijaksi? Miten toisaalta tukea lasta ja toisaalta saada lapsen haaveet ja ajatukset realismin tasolle? Entä jos lapsen kyvyt eivät riitäkään huipulle? Entä jos lapsi polttaa itsensä loppuun harjoitellessaan liikaa pienestä pitäen? Nämä ja monta muuta kysymystä saattavat tulla huipulle halajavan lapsen vanhempien mieleen.
Jalkapallo on kallis laji
Kilpajoukkueessa pelaaminen on kallista touhua ja moni onkin sitä mieltä, ettei tässä suhteessa maassamme vallitse mahdollisuuksien tasa-arvoa lasten keskuudessa – jos lapsi on varakkaasta perheestä, voi hän harrastaa huoletta myös kilpatasolla, mutta jos lapsen perhe on vähävarainen, saattaa kilpajoukkueeseen siirtyminen jäädä kiinni pelkästään rahasta. Osa joukkueista on perustanut tietynlaisia rahastoja tällaisia tilanteita varten ja rahastojen olemassaoloa kannattaakin tiedustella, jos oma lapsi on sellaisessa tilanteessa, että hänen taitonsa ja tahtonsa kyllä riittäisivät kilpajoukkueeseen, mutta perheen taloudellinen tilanne ei tätä salli.
Jalkapallossa kuluja aiheuttavat valmennus ja harjoittelutilojen vuokrat. Kilpajoukkueessa myös erilaiset matkat niin harjoittelua kuin turnauksiakin silmällä pitäen nostavat kuluja. Matkoja tehdään yleensä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja paikan päällä pitää tietysti majoittuakin. Matkat aiheuttavat kuluja, vaikka osa kotimaanmatkoista tehtäisiinkin kimppakyydillä. Varusteet ja vakuutukset maksavat myös. Hyvät jalkapallokengät eivät ole aivan edullinen hankinta ja niitäkin pitää ostaa melko usein lapsen jalan kasvaessa ja kenkien kuluessa kovassa käytössä. Jalkapallossa käytetään myös erilaisia suojia.
Suomessa osa lajia seuraavista on jopa sitä mieltä, että päästäkseen huipulle Suomessa jalkapallon saralla, tulee lapsen tai nuoren olla kotoisin varakkaasta perheestä. Kun tarkastellaan lähemmin suomalaisten huippu-urheilijoiden perhetaustoja, tuntuu tämä väittämä pitävän yllättävän monen kohdalla paikkaansa – moni suomalainen huippu-urheilija on kotoisin varakkaasta perheestä tai perheestä, jossa urheilua harrastetaan useammassa sukupolvessa. Monen kohdalla tilanne on sellainen, että nuoren isä on saattanut harrastaa lajia nuoruudessaan ja menestyä siinä ja nyt hän vuorostaan valmentaa omaa jälkipolveaan lajin saloihin.
Monesta köyhästä maasta nimenomaan ne köyhimmistä oloista olevat nuoret nousevat usein huipulle – tuntuu melkein siltä kuin köyhyys ruokkisi intoa yrittää ja saisi lapset ja nuoret yrittämään entistä enemmän – voihan urheilussa menestyminen olla matkalippu muutoinkin ruusuisempaan elämään ja menestykseen. Suomessa tilanne tuntuu kuitenkin olevan usein päinvastainen – täällä tuntuu usein siltä, että lapsen tai nuoren eteneminen huipulle saattaa tyssätä nimenomaan siihen, ettei perheellä ole varaa kustantaa lapsen harrastamista huipputasolla. Moni maailman huippujalkapalloilija on lapsena harjoitellut pelaamista likaisilla kujilla ilman kenkiä ja toisinaan jopa ilman palloa pelaten tyhjäksi jääneellä muovipullolla, mutta Suomessa sen sijaan on vaikeaa nousta huipulle, ellei perheellä ole varaa maksaa huippuvalmennusta ja tietyllä tavalla ostaa tietynlaista statusta. Moni on sitä mieltä, että tähän tilanteeseen pitäisi saada aikaan muutosta – tilanne on jo sen kaltainen, että moni on sitä mieltä, että moni lahjakas urheilija jää ”löytämättä”, koska perheellä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa lapsen tai nuoren harrastemaksuja mentäessä kilpaurheilutasolle. Miten sitten voitaisiin palauttaa mahdollisuuksien tasa-arvo myös harrastusten osalta?
Erilaisia auttavia tahoja pitäisi olla nykyistä enemmän ja avun hakemisen pitäisi olla nykyistä hyväksytympää – ei ole häpeä pyytää apua lapsen tai nuoren harrastuskustannuksiin, jos perheen oma taloudellinen tilanne uhkaa estää lapsen tai nuoren harrastamisen! Onneksi moni huippu-urheilija tai entinen huippu-urheilija on lähtenyt tukemaan maamme vähävaraisten perheiden lasten harrastamista!